Keuhkosyöpätutkimuksen viisivuotisseurannan tulokset osoittavat, että Pfizerin lorlatinibi pidentää ALK-positiivisen pitkälle edenneen keuhkosyövän etenemisvapaata elossaoloaikaa kritsotinibiin verrattuna
CROWN-tutkimuksen viisivuotisseurannassa 60 % lorlatinibilla hoidetuista ALK-positiivista pitkälle edennyttä keuhkosyöpää sairastavista potilaista oli elossa eikä tauti ollut edennyt. Tulokset osoittavat, että taudin etenemisen tai kuoleman riski väheni 81 % ja aivometastaasien etenemisen riski väheni 94 % verrattuna kritsotinibihoitoon.
Pfizer julkaisi 31.5.2024 CROWN-nimisen tutkimuksen viisivuotisseurannan tulokset, joissa arvioitiin lorlatinibin ja kritsotinibin vaikutusta aiemmin hoitamattomaan ALK-positiiviseen edenneeseen ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään. Lorlatinibi on kolmannen sukupolven ALK- estäjä. Viiden vuoden mediaaniseurannan jälkeen etenemisvapaan elossaolon mediaania ei lorlatinibihaarassa ollut saavutettu (verrattuna kritsotinibihaaraan: hasardisuhde oli 0,19; 95 % luottamusväli 0,13-0,27). Lorlatinibihaaran potilaista 60 % (95 % luottamusväli 51-68) oli elossa ilman taudin etenemistä viiden vuoden kuluttua, kun kritsotinibihaarassa vastaava luku oli 8 % (95 % luottamusväli 3-14). Tutkimustulokset on esitelty American Society of Clinical Oncologyn (ASCO) vuosikokouksessa 2024 (Abstrakti LBA8503), ja ne on julkaistu myös Journal of Clinical Oncology -lehdessä.[1,2]
Tämän analyysin mukaan lorlatinibi vähensi 94 % aivometastaasien etenemisen riskiä (hasardisuhde 0,06; 95 % luottamusväli 0,03-0,12). Aivometastaasien etenemisen mediaaniaikaa ei ollut saavutettu (95 % luottamusväli ei-raportoitu – ei-raportoitu) lorlatinibilla. Kritsotinibilla etenemisen mediaaniaika oli 16,4 kuukautta (luottamusväli 12,7-21,9). Lorlatinibia saaneista henkilöistä, joilla ei ollut lähtötilanteessa aivometastaaseja, vain 4 potilaalle 114:stä kehittyi aivometastaaseja 16 ensimmäisen hoitokuukauden aikana, kun taas kritsotinibia saaneilla aivometastaaseja kehittyi 39 potilaalla 109:stä. Analyysihetkellä 50 % CROWN-tutkimuksen potilaista sai edelleen lorlatinibia, ja kritsotinibia sai 5 % potilaista.[1,2]
Lorlatinibin ja kritsotinibin turvallisuusprofiilit viiden vuoden seurannassa vastasivat aiempia tuloksia, eikä lorlatinibista raportoitu uusia haittavaikutussignaaleja.[1,2] Tässä analyysissä lorlatinibia saaneilla potilailla raportoidut yleisimmät (≥20 %) haittavaikutukset olivat yhdenmukaisia CROWN-tutkimuksen vuoden 2020 analyysin kanssa, joihin kuuluivat turvotus, painonnousu, perifeerinen neuropatia, kognitiiviset vaikutukset, mielialavaikutukset, ripuli, hengenahdistus, niveltulehdus, verenpainetauti, päänsärky, yskä, pyreksia, hyperkolesterolemia ja hypertriglyseridemia. Asteen 3/4 haittavaikutuksia esiintyi 77 %:lla lorlatinibia saaneista potilaista ja 57 %:lla kritsotinibia saaneista potilaista. Hoitoon liittyvät haittavaikutukset johtivat hoidon pysyvään hoidon keskeyttämiseen 5 prosentilla lorlatinibia ja 6 prosentilla kritsotinibia saaneista potilaista.[1,2]
Keuhkosyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpä kaikkialla maailmassa[3], ja Suomessa diagnosoidaan noin 2 900 uutta keuhkosyöpätapausta vuosittain.[4] Ei-pienisoluisia keuhkosyöpiä on noin 80–85 prosenttia kaikista keuhkosyövistä, ja niistä noin 3–5 prosenttia on ALK-positiivisia[5,6]. Noin 25–40 %:lle ALK-positiivista pitkälle edennyttä ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavista kehittyy aivometastaaseja kahden vuoden kuluessa alkuperäisestä diagnoosista[7].
CROWN-tutkimuksesta
CROWN-tutkimus on vaiheen 3 satunnaistettu, avoin, kaksihaarainen tutkimus, jossa 296 aiemmin hoitamatonta ALK-positiivista pitkälle edennyttä NSCLC-tautia sairastavaa henkilöä satunnaistettiin suhteessa 1:1 saamaan lorlatinibi-monoterapiaa (n=149) tai kritsotinibi-monoterapiaa (n=147). CROWN-tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma on etenemisvapaa elossaoloaika sokkoutetun riippumattoman keskitetyn arvioinnin (BICR) perusteella. Toissijaisia päätetapahtumia ovat tutkijan arvioon perustuva etenemisvapaa elossaoloaika, kokonaiselossaoloaika, objektiivinen vaste, kallonsisäinen objektiivinen vaste ja turvallisuus. Koska etenemisvapaan elossaoloajan mediaania ei saavutettu kolmen vuoden seurannan jälkeen, tehtiin post hoc -analyysi, jonka tarkoituksena oli määrittää tarkemmin pitkän aikavälin tuloksia tutkijan arvioinnin perusteella kliinisesti merkityksellisenä pidetyssä viiden vuoden seuranta-aikapisteessä.
Lisätietoa
Jutta Joutseno
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Pfizer
Puh. 09 430 040 (vaihde)
Lähteet
1 Solomon Benjamin J et al. Lorlatinib vs crizotinib in treatment-naïve patients with advanced ALK+ non-small cell lung cancer: 5-year progression-free survival and safety from the CROWN study. Abstract # LBA8503. 2024 ASCO Annual meeting.
2 Solomon Benjamin J et al. Lorlatinib Versus Crizotinib in Patients With Advanced ALK-Positive Non–Small Cell Lung Cancer: 5-Year Outcomes From the Phase III CROWN Study. Journal of Clinical Oncology. 31.5.2024. https://doi.org/10.1200/JCO.24.00581.
3 World Health Organization. International Agency for Research on Cancer. GLOBOCAN 2022: DOI: 10.3322/caac.21834. Global Population Fact sheet: https://gco.iarc.who.int/media/globocan/factsheets/populations/900-world-fact-sheet.pdf
4 Syöpä 2021 - Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta.
5 American Cancer Society. What is lung cancer? https://www.cancer.org/cancer/types/lung-cancer/about/what-is.html. Vierailtu toukokuu 2024.
6 Garber K. ALK, lung cancer, and personalized therapy: portent of the future? J Natl Cancer Inst. 2010;102:672-675.
7 Rangachari D, Yamaguchi N, VanderLaan PA, et al. Brain metastases in patients with EGFR-mutated or ALK—rearranged non—small—cell lung cancers. Lung Cancer. 2015;88(1):108—111 DOI: 10.1016/j.lungcan.2015.01.020.