Tiedotetta oikaistu 13.11. klo 12.45. Tarkennettu, että kyseessä on data, joka perustuu Kelan korvaamien antibioottireseptiostojen määrään. Alun perin tiedotteessa puhuttiin virheellisesti lääkäreiden määräämien reseptien määrästä.

--

Toimitettujen antibioottireseptien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt vuosina 2008–2018 noin kolmanneksen (29 %) Suomessa.1 Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2018 lääkärien määräämiä antibioottireseptejä toimitettiin lähes miljoona reseptiä vähemmän kuin vuonna 2008. Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottireseptien määrä on laskenut: tarkastelujaksolla peräti 60 prosenttia. Suunta on oikea antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa.

Vuonna 2008 sairausvakuutuksesta korvattuja antibioottireseptejä toimitettiin Suomessa noin 3,2 miljoonaa, mutta vuonna 2018 enää noin 2,3 miljoonaa.1 Kaikissa ikäryhmissä vuosina 2008–2018 toimitettujen antibioottireseptien määrä laski 29 %.

0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on samalla tarkastelujaksolla vähentynyt peräti 60 %. 5–7-vuotiaille lapsille ja nuorille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut 43 %. Yli 65-vuotiaille toimitettujen antibioottikuurien määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt 17 %.[1]

ECDC:n (European Centre for Disease Prevention and Control) raportin mukaan vuonna 2017 Suomessa antibiootteja määrättiin päivittäisinä annoksina laskettuna 14,9 tuhatta asukasta kohden.[2] EU:ssa ja EEA-maissa määrä oli keskimäärin 21,8 annosta. Euroopan maiden välillä on paljon vaihtelua, ja Suomi on raportissa maiden joukossa yhdeksäntenä. Vähiten päivittäisiä antibioottiannoksia on Euroopassa määrätty tuhatta asukasta kohden Alankomaissa, Virossa ja Ruotsissa.2

Antibiootit tehoavat bakteeri-infektioihin. Viruksiin antibiooteilla ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.[3,4]

Lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja

Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta kommentoi Kelan tilastoja ja antibioottien käyttömääriä Suomessa. Hänen mukaansa lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen. ”Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Iän myötä virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy.Myös keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Nämä molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia.”

Kelan tilastojen mukaan 0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut vuodesta 2010 alkaen.1 Honkanen toteaa, että pneumokokkirokotteen ottaminen lasten yleiseen rokotusohjelmaan on tapahtunut samaan aikaan kuin antibioottien määrän vähentyminen.

Antibioottiresistenssin lisääntymisen estämisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen käyttö

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.[5,6]

Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö. Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää, Honkasen mukaan on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan.

Tiedustelut:
yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, puh. 0400 395 565

Lähteet:

1. Kelan analytiikka- ja tilastoryhmä, vastaus tilastotietopyyntöön: sairausvakuutuksesta korvattavien antibioottien ostot ikäryhmittäin 2008–2018.
2. Annual Epidemiological Report for 2017. Antimicrobial consumption. November 2018. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/antimicrobial-consumption-annual-epidemiological-report-2017. Vierailtu lokakuu 2019.
3. Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Käypä hoito 2.1.2015
4. Aikuisten hengitystieinfektiot, Lääkärin käsikirja 2.5.2018
5. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling a crisis for the health and wealth of nations. December 2014. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20-%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
6. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. May 2016. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.