Puutiaisten levittämä, puutiaisaivokuumeen nimelläkin tunnettu puutiaisaivotulehdus eli TBE on yleistynyt vauhdilla koko maassa viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vaikka tartuntatapauksia todettiin viime vuonna vähemmän kuin huippuvuonna 2021, pidempiaikainen trendi on ollut nouseva. Myös puutiaisten määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja niitä tavataan jo lähes koko Suomesta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Samaan aikaan TBE-virusta kantavia punkkeja on havaittu uusilla alueilla.

Tartuntatautirekisterin mukaan koko Suomessa raportoitiin vuonna 2022 yhteensä 124 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapausta. Se on lähes yhtä paljon kuin ennätysvuonna 2021, jolloin tartuntoja ilmoitettiin 148. Viimeisen kymmenen vuoden (2013–2022) aikana Suomessa on raportoitu yhteensä 810 TBE-tapausta, eli tapaukset ovat kolminkertaistuneet: vuosina 2003–2012 raportoituja tapauksia oli yhteensä 267.

Diagnosoituja tartuntoja on raportoitu viime vuosina yhä useamman sairaanhoitopiirin alueella. Vuosien 2021–2022 välillä raportoitujen tartuntamäärien kasvu on ollut suurinta Satakunnassa (nollasta tapauksesta viiteen tapaukseen). Ylivoimaisesti eniten tapauksia on raportoitu kuitenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (49 tapausta vuonna 2022).

Puutiaisaivotulehdus on harvinainen puutiaisten välittämän TBE-viruksen (tick-borne enchepalitis) aiheuttama tulehdustila, joka voi pahimmillaan aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia neurologisia oireita, kuten muistiongelmia, tajunnanhäiriöitä, halvausoireita ja kouristuksia. Tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta sitä vastaan voi suojautua rokottautumalla. Rokottautuminen antaa suojaa puutiaisaivotulehduksesta vastaan, mutta ei suojaa punkin puremalta tai borrelioosilta. Suojautuminen esimerkiksi vaatetuksen avulla estää punkkeja pääsemästä iholle.

Puutiaiset leviävät eläinten mukana

Ajantasaisimman arvion puutiaisten esiintymisestä Suomessa voi käydä katsomassa Turun yliopiston puutiaisprojektin ja lääkeyritys Pfizerin yhteisyössä kehittämästä Punkkilive-verkkopalvelusta, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavainnoistaan. Vuonna 2022 punkkilive.fi -palveluun ilmoitettiin yli 78 000 punkkihavaintoa ympäri maan.

Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormusen mukaan ilmaston lämpeneminen on jouduttanut puutiaisten runsastumista ja levittäytymistä uusille alueille. ”Leudot syksyt ja lämpimät keväät ovat pidentäneet puutiaisten aktiivisuuskautta ja samalla puutiaisten välityksellä leviävien tautien riskiaikaa. Lämpenemisen myötä puutiaiset ovat myös levittäytyneet yhä pohjoisemmaksi, ja niitä havaitaan melko säännöllisesti jopa eteläisessä Lapissa”, Sormunen kertoo.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset myös kasvattavat puutiaisten kannalta tärkeiden isäntäeläinten, kuten rusakoiden, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kantoja, jolloin punkeille on tarjolla enemmän ravinnonlähteitä. Kun isäntäeläimet levittäytyvät uusille alueille, puutiaiset siirtyvät niiden mukana.

”Villieläinten ohella puutiaiset voivat myös mahdollisesti levitä uusille alueille esimerkiksi koirien mukana”, Sormunen kertoo. Turun yliopiston puutiaisprojektin vuonna 2015 järjestämän kansalaiskeräyksen yhteydessä havaittiin, että valtaosa pohjoisimman Suomen puutiaishavainnoista voitiin yhdistää koiriin, jotka joko olivat käyneet tai tulivat vierailemaan etelämmästä. Lisäksi Punkkiliveen vuonna 2021 ilmoitetuista puutiaishavainnoista lähes puolet olivat peräisin koirista.

Punkit viihtyvät myös kaupunkiympäristössä

Viime vuosien aikana puutiaisia on havaittu yhä enemmän myös uusista ympäristöistä, kuten kaupunkien viheralueilta. Turun yliopiston puutiaisprojektin tutkimuksissa puutiaisia on havaittu kaikissa tutkimuskaupungeissa, eli Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.

"Puutiaisten esiintyminen kaupunkien viheralueilla on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Tämän puolesta puhuvat sekä maastotutkimustemme tulokset että punkkilive.fi -sivuston havainnot. Punkkiliven havainnoissa kaupunkialueet toki ylikorostuvat, sillä havainnoijia on kaupungeissa enemmän. Maastoaineistossa riskiä tällaisesta harhasta ei kuitenkaan ole", Jani Sormunen kertoo.

Vaatteilla suojautuminen ja punkkisyyni suojaavat puutiaisilta, rokottautuminen TBE:ltä

Luonnossa liikkuessa puutiaisilta kannattaa suojautua peittävällä vaatetuksella. Pitkälahkeiset housut, saappaat ja pitkähihainen paita tai takki suojaavat hyvin ulkoilijaa. Lahkeet kannattaa tunkea saappaiden tai sukkien sisään. Vaaleat vaatteet helpottavat puutiaisten havaitsemista.

Riskialueilla pusikot, aluskasvillisuus ja ranta-alueet vaativat ulkoilijalta erityistä huolellisuutta. Ulkoilun jälkeen on hyvä tehdä niin sanottu punkkisyyni eli puutiaistarkastus, jotta mukaan tarttuneet punkit saa napattua nopeasti pois iholta tai lemmikin turkista. Tarkat ohjeet onnistuneeseen punkkisyyniin löytyvät THL:n sivuilta.

Rokottautuminen antaa suojaa TBE-tartuntaa vastaan, mutta ei suojaa borrelioosilta. TBE-rokotussarjan saavat ilmaiseksi ne, jotka asuvat kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla TBE-riskialueilla. Lisäksi THL on antanut rokotussuosituksia tietyille rokotusohjelman ulkopuolisille riskialueille. Niillä pitkäaikaisesti oleileville ja paljon luonnossa lumettomaan aikaan liikkuville suositellaan rokottautumista omakustanteisesti.

 

THL:n rokotussuositukset ja määritetyt riskialueet löytyvät täältä.

 

Lisätiedot:
Puutiaiset ja niiden elinympäristö:
Jani Sormunen
Puutiaistutkija, Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto
jjtsor@utu.fi
p. +358 50 354 6851

Pfizer Oy:n yhteyshenkilö:
Heidi Åhman
Senior Medical Affairs Scientist, Pfizer Oy
p. 09 4300 40