Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.  

Puutiaisten leviämisestä yhä laajemmalle alueelle on puhuttu viime vuosina paljon. Tutkijat ovat alkaneet selvittää muuttunutta levinneisyystilannetta ja esiintyvyyttä uusilla innovatiivisilla tavoilla. Tällainen esimerkki on Turun yliopiston ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä Punkkilive-palvelu.

Punkkiliven ideana on kannustaa kaikkia ulkona luonnossa tai kaupunkialueilla liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa selainpohjaisen palvelun kautta. Ilmoittaminen tapahtuu Suomen kartan avulla esimerkiksi heti havaintopaikalla. Tämä onnistuu helposti puhelimella ja vie aikaa vain muutaman minuutin. Punkkilive-palvelusta voi myös katsoa paikalliset tilanteet puutiaisten esiintyvyydestä tehtyjen havaintoilmoitusten perusteella.

”Punkkiliven lanseeraus on hieno askel paitsi puutiais- myös kansalaistutkimukselle. Kansalaisten osallistuminen tutkimusaineiston kartuttamiseen on kasvussa, ja se on valtavan arvokas asia tieteen näkökulmasta. Punkkiliveen tullaan keräämään havaintoja myös tulevina kesinä, ja palvelu toimii paitsi hyvänä datalähteenä yliopistolle myös tarpeellisena työkaluna kenelle tahansa, joka pohtii tiettyjen alueiden puutiaisesiintyvyyttä”, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi sanoo.

Puutiaisten leviäminen jatkuu yhä

Samalla kun puutiaiset ovat viime vuosina levinneet yhä laajemmalle alueelle Suomessa, myös borrelioosi- ja TBE-tapausten määrät ovat kasvaneet. Esimeriksi TBE- eli puutiaisaivokuumetartuntoja oli diagnosoitu viime vuonna 91 tapausta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Puutiaisten leviämisen aktiiviseen seurantaan on siis monta tärkeää syytä. Ihmisten on hyvä olla perillä siitä, missä punkkeja liikkuu ja milloin suojautuminen on erityisen tärkeää. Vanhojen tunnettujen alueiden ohelle onkin syntynyt joukko uusia riskialueita, joilla ihmiset eivät välttämättä vielä tiedosta riskiä olevan. Esimerkiksi Suomen suurimpiin lukeutuvien kaupunkien viheralueilta on viime vuosina löydetty elinvoimaisia puutiaispopulaatioita.

”Yhtenä syynä puutiaisten leviämiseen uskomme olevan ilmaston lämpenemisen. On huomattu, että sekä Suomessa että maailmalla puutiaisia tavataan yhä pohjoisemmassa ja toisaalta vakiintuneilla esiintymisalueilla yhä aikaisemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä. Muutos on ollut niin nopeaa, että meillä täytyy olla saatavilla jatkuvaa dataa levinneisyyden tutkimiseen”, kertoo Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormunen.

Vastaavaa dataa on kansalaisilta kerätty aiemminkin kirjeitse sekä sähköisellä kyselyllä vuosina 2014–2015. Nyt kerääminen on siirretty mobiiliaikaan jatkuvasti päivittyvine havaintokarttoineen. Jo edellisten tutkimusten aikana huomattiin, että moni haluaa kantaa kortensa kekoon luonnontieteiden ja sitä kautta oman ja kanssaihmisten hyvinvoinnin edistämisessä – ja Punkkilive on siihen oiva väline.

”Toivomme kovasti, että Punkkilive saa hyvän vastaanoton, ja saisimme jo tänä kesänä mahdollisimman paljon havaintoja puutiaisista eri puolilta Suomea nykytilanteen selvittämiseksi”, Sormunen jatkaa.

 

Näin käytät Punkkiliveä:

• Avaa selain ja siirry punkkilive.fi verkkosivuosoitteen kautta palveluun. Avaa kartta ja etsi paikka, jossa havainto on tehty. Klikkaa kartalta oikeaa kohtaa.
• Kun sijainti on löytynyt, siirry eteenpäin ilmoituslomakkeelle, jossa täytettävänä on:
  • ajankohta
  • löydettyjen puutiaisten määrä
  • missä punkki havaittiin (esimerkiksi luonnossa tai eläimessä)
  • kysymys, oletko havainnut puutiaisia aiemmin samalla alueella.
• Voit halutessasi myös lisätä puutiaishavainnostasi kuvan.
• Punkkiliven löydät osoitteesta punkkilive.fi

 

Lisätiedot:

Jani Sormunen, tutkijatohtori
Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto 
+358 50 354 6851
jjtsor@utu.fi 

Ilari Sääksjärvi, professori
Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto 
+358 40 546 0976
ileesa@utu.fi