Toukokuussa 2023 PlosOnessa julkaistun suomalaisen tutkimuksen COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland mukaan ikä ja riskitekijät vaikuttavat COVID-19-taudin vuoksi sairaalaan osastohoitoon joutumiseen ja kuolemanriskiin. Kyseessä on ensimmäinen Pohjoismaissa tehty, eri varianttikausia vertaileva riskiryhmäspesifi tutkimus, jossa osoitetaan, minkä riskiryhmän potilailla on suurin riski joutua COVID-19-taudin vuoksi osastohoitoon tai kuolla COVID-19:n aiheuttamaan tautiin.

Suomessa tehdyn retrospektiivisen havainnointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä riskiryhmät ovat suurimmassa vaarassa saada vakavan COVID-19-taudin. Tämän tutkimuksen mukaan potilailla, jotka sairastavat kroonista munuaissairautta tai syöpää tai ovat elinsiirtopotilaita, on suurempi riski joutua sairaalaan osastohoitoon tai jopa kuolla COVID-19-infektion seurauksena kuin potilailla, joilla ei ole näitä riskitekijöitä.

Huolimatta COVID-19-taudin aiheuttamien osastohoitojen ja kuolemantapausten vähenemisestä tutkimusjakson aikana, merkittävä osa erityisesti yli 60-vuotiaista ja riskiryhmäläisistä saattaa edelleen joutua osastohoitoon. Vaikka COVID-19-potilaiden keskimääräinen osastohoitojakso on lyhentynyt, se on edelleen pitkä verrattuna erikoissairaanhoidon osastohoitojaksoon yleensä.

Tutkimus toteutettiin kolmessa kuuden kuukauden jaksossa

Selvityksessä käytettiin apuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisia rekisteritietoja: hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo), perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (Avohilmo) ja Suomen kansallinen tartuntatautirekisteri (TTR). Näistä rekistereistä saadut tiedot yhdistettiin, jotta saatiin tarkka yleiskuva COVID 19 infektioon liittyvistä sairaalahoidoista ja kuolleisuudesta ikä- ja riskiryhmittäin.

Tiedot kerättiin tammikuusta 2021 kesäkuuhun 2022 kolmessa kuuden kuukauden jaksoissa (1.1.–30.6.2021, 1.7.–31.12.2021 ja 1.1.–30.6.2022). Tämä mahdollisti eri COVID-19-varianttien aiheuttamien epidemiologisten aaltojen vertailun. Tiedot sisälsivät neljä tietokokonaisuutta: infektioiden määrä, osastohoitojaksojen ja osastohoitopäivien määrä (erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta) sekä kuolemantapausten määrä.

Keskeisimmät tulokset

• Tutkimustulosten mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa yli 60-vuotiaat potilaat joutuivat sairaalaan osastohoitoon todennäköisemmin kuin alle 60-vuotiaat potilaat kaikkina tutkimukseen sisältyvinä ajanjaksoina. Kaiken kaikkiaan osuus tartunnan saaneista, jotka päätyvät osastohoitoon on pienentynyt ajan myötä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
• Viimeisimmän tutkimukseen sisältyneen ajanjakson aikana (H1 2022) suhteessa tartuntoihin sairaalan osastohoitoon joutui sekä 18–59-vuotiaiden että yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä yleisimmin ne potilaat, joilla oli krooninen munuaissairaus. Seuraavina olivat potilaat, jotka olivat saaneet elinsiirron tai joilla oli syöpä tai sydän- ja verisuonisairauksia. Yli 60-vuotiaita hoidettiin useammin perusterveydenhuollon vuodeosastoilla kuin nuorempaa ikäryhmää.
• Kaikkien yli 18-vuotiaiden potilaiden keskimääräinen osastolla oloaika vaihteli perusterveydenhuollossa 15–27 päivään riskiryhmästä riippuen ja erikoissairaanhoidossa 7–17 päivään riskiryhmästä riippuen.
• Suurin kuolemanriski COVID-19-taudin seurauksena yli 18-vuotiaiden väestössä oli niillä, jotka sairastivat kroonista munuaissairautta. Seuraavina olivat sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat, syöpäpotilaat ja verenpainetautipotilaat.

Riskiryhmään kuuluvien ja iäkkäiden potilaiden rokotesuojasta ja varhaisesta hoidosta on tärkeää huolehtia. Näin ehkäistäisiin vakavia tautimuotoja ja kevennettäisiin sairaaloiden taakkaa.

 

Tutkimusartikkeli: Summanen M, Kosunen M, Kainu V, Cansel A, Niskanen S, Nurmi L, et al. (2023) COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland. PLoS ONE 18(5): e0286142. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0286142