Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2017 oraalisten eli suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon kesto on pidentynyt. Lääkkeet ovat tulleet potilaiden saataville aiempaa hitaammin. Vuoden 2018 perusteella näyttää viimein siltä, että negatiivinen kehitys on taittumassa. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.

Vuosina 2014–2017 korvattavuuden saaneiden lääkkeiden markkinoille tulo kesti noin 2,8 vuotta, kun myös myyntilupahakemukseen kulunut aika otetaan huomioon. Vielä vuonna 2017 näytti selvästi siltä, että markkinoille tulon kesto oli pidentymässä ja että vuosikausia kestänyt negatiivinen trendi jatkuu.[1,2,3]

Vuoden 2018 tiedot antavat kuitenkin viitteitä myönteisestä kehityksestä. Kun tarkastellaan myyntiluvan saamisen kannalta uusimpia valmisteita, näyttäisi niiden markkinoille tulon kesto olevan selvästi viime vuosia lyhyempi. Alla olevassa kuviossa on reaalimaailman aineistoon perustuen havainnollistettu tätä kehitystä. Käyrä kuvaa markkinoille tulon keston trendiä vuosien 2004–2018 korvattavuuspäätösten aikana (ko. valmisteiden myyntiluvat on saatu ennen vuotta 2018).

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli tulisi vakiinnuttaa pysyvällä lainsäädännöllä

Kun lääke on saanut myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta, lääkkeiden hintalautakunnan on vahvistettava uuden apteekkijakeluun kuuluvan lääkkeen hinta ja korvattavuus. Tällaiset lääkkeet ovat tosiasiassa potilaiden saatavilla vasta kun ne ovat Kela-korvauksen piirissä.

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa perustuen määräaikaiseen, vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevaan lakiin. Tavoitteena on, että potilaat saisivat uudet lääkkeet käyttöön aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollistaa myös sen, että hoitokustannuksiin, kustannusvaikuttavuuteen tai hoidolliseen arvoon liittyvää epävarmuutta voidaan hallita aiempaa paremmin.[4] Käytännössä uusi toimintamalli on tarkoittanut sellaisia taloudellisia sopimuksia, joissa lääkeyritys ja lääkkeiden hintalautakunta ovat sopineet lääkevalmisteelle luottamuksellisen nettohinnan.

Tähän mennessä sopimuksia on tehty 19 valmisteesta, joista suurin osa on käsitellyt oraalisia syöpälääkkeitä. Uusimpia ehdollisen korvattavuuden saaneita valmisteita on kuitenkin vielä verrattain vähän. Tekemämme selvityksen perusteella on olemassa vahvoja perusteita sille, että ehdollisen korvattavuuden toimintamalli tulisi vakiinnuttaa pysyvällä lainsäädännöllä, kun siitä on saatu riittävästi kokemusta. Toimintamallin avulla yhä useammat potilaat ovat saaneet käyttöönsä uusimpia syöpälääkkeitä. Samalla on voitu hillitä budjettipaineita ja epävarmuuden merkitystä päätöksenteossa. Toimintamallia ja riskien jakamista voidaan toki edelleen kehittää esimerkiksi siirtymällä enemmän kohti vaikuttavuusperusteisia sopimuksia.[5]

 

Lisätietoa
Juha Laine, terveystalouspäällikkö, dosentti, Pfizer. puh. 09 - 430 040 (vaihde)

--

Lue aiheesta myös terveystalouspäällikkö Juha Laineen kirjoittamasta blogista.

--

Lähteet

1. Kanniainen V, Laine J, Himberg K, Männik T.: Potilaiden oikeudet, priorosointi ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin legitimiteetti – elämää suurempia kysymyksiä. Terveystaloustiede 2014.Terveystaloustieteen päivä 7.2.2014. Työpaperi 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114882/URN_ISBN_978-952-302-113-6.pdf?sequence=1. Haettu 7.1.2019.
2. Tiedote: Matti Auvinen: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulon viive on Suomessa jo lähes kolme vuotta.http://www.mynewsdesk.com/fi/pfizer/news/matti-auvinen-oraalisten-syoepaelaeaekkeiden-markkinoille-tulon-viive-on-suomessa-jo-laehes-kolme-vuotta-237019. Haettu 2.1.2019.
3. Auvinen M.: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulo Suomessa: Potilaan ja potilasjärjestön näkökulma. Market access of oral cancer drugs in Finland: A patient and patient organization view.Ohjaajat: Professori Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto ja dosentti Juha Laine, Pfizer Oy. Itä-Suomen yliopisto. Helmikuu 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170302/urn_nbn_fi_uef-20170302.pdf. Haettu 7.1.2019.
4. Laine J.: Ovatko uudet lääkkeet liian kalliita, ja jos niin näyttää olevan, mitä Suomi voi tehdä? Mediuutiset Debatti, 21.2.2014, nro 8-9, s. 19.
5. Uutinen: Siun sote panostaa ennaltaehkäisyyn ja rokottaa kuntalaisiaan pneumokokkitauteja vastaan – hankinnan perusteena vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset. http://www.mynewsdesk.com/fi/pfizer/news/siun-sote-panostaa-ennaltaehkaeisyyn-ja-rokottaa-kuntalaisiaan-pneumokokkitauteja-vastaan-hankinnan-perusteena-vaikuttavuus-ja-konkreettiset-dot-dot-dot-317522. Haettu 2.1.2019.